Bucket listan Top 5 -kohteessa

Meillä kaikilla on oma bucket list, lista paikoista missä olemme aina halunneet käydä, ehkä jopa selittämättömästä syystä. Joulukuussa 2016 Suomen loskasää vaihtui kahdeksi viikoksi Filippiinien lämpöön. Tänne olin halunnut viimeisen parin vuoden ajan, mutta jostain syystä aiemmin lentoliput olivat aina olleet johonkin toiseen määränpäähän.  Filippiinit oli yksi haavekohteistani ja poikaystävä taas halusi sinne sukeltamaan. Filippiineistä tulikin Aasian suosikkikohteeni.

EL NIDO

Lensimme ensin Manilaan yli 18 tuntia. Onneksi olimme varanneet majoituksen yöksi Manilasta joten aamulla oli freesimpi olo lähteä lentokentälle kohti Puerto Princesaa. Matka Puerto Princesasta El Nidoon taittui paikallisella minibussilla noin viidessä tunnissa. Tie oli vuoristoinen ja välillä melko töyssyinen. Ensimmäistä kertaa uudessa maassa tai kaupungissa pääni pyörii aina kuin hyrrä. Pällistelen, ihastelen ja ihmettelen uudenlaista ympäristöä. Itselleni pitkä automatka ei aiheuta kummempia hankaluuksia, mutta matkapahoinvoinnista kärsivän kannattaa varautua töyssyiseen ja mutkittelevaan tiehen tai säästää hermojaan ja lentää suoraan el Nidoon.

Saavuimme El Nidoon iltapäivällä ja ihastuin heti sen autenttisuuteen. Keskusta on aika kompakti ja infrastruktuuri yksinkertaista, mutta idyllistä. Keskustan pääkadun varrella on hedelmäkärryjä, joista sai herkullisia hedelmä- ja vihersmoothieita ja mango crepesejä aina aikaisesta aamusta myöhään iltaan. Itse tykkään varsinkin kuumassa ilmastossa kevyemmästä aamiaisesta, joten näistä ”kärrykahviloista” tuli suosikki aamiaispaikkani ja crepesejä tuli syötyä useampaan otteeseen illallisen jälkeen jälkiruuaksi.

katukuva.JPG

veneet.JPG
Aamukahvin maisemat.

 

Toisinaan sähköt olivat poikki aamuisin ja tällöin hedelmäkärryt olivat kiinni. Yhtenä aamuna kävin kahdella hedelmäkärryllä ennenkuin kolmannella onnisti läheisen vaatekaupan varageneraattorin ansiosta. Useimmissa kahviloissa/ ravintoloissa oli varageneraattorit ja kaasuliedet, joten sähkökatkoista huolimatta monet paikat olivat avoinna normaalisti. Mun mielestä oli aika hienoa, että naapuriyrittäjät auttoivat toisiaan sähköjen ollessa poikki siitä huolimatta, että olivat samalla toistensa kilpailijoita.

coron4.JPG
Corong-Corong Beach.

coron.png

rantatuolit.JPG

Minkälainen El Nido sitten on? Itse kuvailisin El Nidon olevan rentoa ilmapiiriä ja downshiftaavaa lomaa kaipaavalle täydellinen kohde. Iltaelämä oli hyvin rauhallista ja bilelomaa kaipaavan ei ehkä tänne kannata edes matkustaa. Ottaen toki huomioon, että matkustimme itse joulun alla ja pahin turistisesonki on helmikuussa. Kadut hiljenivät usein viimeistään puolen yön aikaan ja meidän tavoin monella muulla matkalaisella tuntui olevan tapana mennä ajoissa nukkumaan ja herätä kuuden maissa aamulla auringon noustessa, sillä saari- ja sukellusreissut starttasivat rannasta aina aamu kahdeksalta.

sunset.JPG
Corong-Corong Beach & auringonlasku.

Muutamana päivänä nukuimme aamulla vähän pidempään, vuokrasimme skootterin ja lähdimme tutkimaan enemmän tai vähemmän tunnettuja rantareittejä. Tunnetuimpia el Nidon rantoja ovat Corong-Corong ja Nacpan Beach. Molemmat rannat olivat mukavan rauhallisia, eikä tarvinnut olla kuin sillit salaatissa rantatuolimeressä. Olen lukenut näistä rannoista paljon negatiivistakin, esim. että olisivat todella roskaisia. En tiedä ovatko paikalliset kiinnittäneet asiaan enemmän huomiota vai johtuiko pienemmästä turistimäärästä, mutta meidän matkan aikana kaikkialla oli todella siistiä. Niin rannoilla, kaduilla kuin hotelleissakin. Vaatimattomuudesta huolimatta siisteydestä ei tingitty.

CORONG-CORONG & NACPAN BEACH

Corong-Corongin rantaviiva jatkui monen mutkan taakse ja täältä löytyi kauniita syrjäisiä paikkoja, missä voi nauttia päivästä omassa rauhassa. Corong-Corongilla oli myös mahdollista kokeilla riippurataa, joka vei vastapäiselle saarelle. Saaria yhdisti kapea hiekkadyyni, joten toiselle puolelle pääsi halutessaan myös kävellen. Nacpanilla oli kunnon aallokko verrattuna tyyneen Corong-Corongiin, ja välillä aallot nousivat jopa kolme metrisiksi. Corong-Corongilla rantabaarit olivat paremmat, mutta muuten näistä kahdesta Nacpan oli mielestäni rantana parempi. Nacpaniin on moni muukin ihastunut, sillä se on valittu yhdeksi maailman top 10 kauneimmista rannoista.

nacpan.JPG
Nacpan Beach.

nacpan3.JPG

Suosikkini oli kuitenkin syrjäisempi ranta, jonka löysimme puolivahingossa etsiessämme reittiä Nacpanille. Melko pitkän ja vaikeakulkuisen hiekkatien jälkeen saavuimme mitä kauneimmalle rannalle, missä näkyi vain muutama surffari aallokon keskellä.  Pieni rantaravintola tarjoili muutamia ruokia, paikallista olutta ja kookosvettä vierailijoilleen. Ravintolan omistaja vuokrasi muutamia surffilautoja ja tarjosi halukkaille surffitunteja edulliseen hintaan. Rannalla oli ehkä kuusi ihmistä meidän lisäksi, joten laudan sai käyttöönsä heti kun oli valmis hyppäämään veteen. Rannan samettinen hiekkapohja oli unelma surffauksen harjoitteluun eikä kivikosta tai koralleista ollut tietoakaan. Ensimmäistä kertaa sain kokeilla surffausta rannalla, missä muihin törmäilyä tai itsensä satuttamista ei tarvinnut jännittää! Opettaja oli huippu ja lupasi, ettemme lähde vedestä ennen kuin pysyn aallon harjalla. Ja hän piti lupauksensa! Duli Beach kulminoitui siihen, mitä tältä matkalta olin eniten toivonut.

duli.JPG
Duli Beach.

surf.JPG

Muutamana päivänä kävin saariretkillä. Yksi suosikkejani oli iso laguuni, jossa sai halutessaan vuokrata kanootin. Lähes kaikki jäivät mieluummin uimaan ja oli todella rentouttavaa meloa rauhassa tyhjällä laguunilla kiljuvien äänien jäädessä taakse. Vaikka lähdin itsekseni saariretkelle ihmisiin tutustui veneessä aika nopeasti. Saarireissut ovat ehkä yksi parhaita paikkoja kuulla suosituksia ja kokemuksia muista saarista. Tutustuin veneellä pariin brittiin ja kolumbialaiseen ja loppuretki menikin heidän kanssaan snorklatessa ja meloessa. Saariretkien lounas oli loistava! simpukoita, grillattuja isoja katkarapuja, grillattua kalaa, paikallisille perinteistä possua, riisiä ja erilaisia hedelmiä. Yksi parhaita ruokakokemuksia koko reissun aikana.

kookos.JPG

melonta2.jpg

melomassa.JPG

Filippiiniläiset syövät pääosin possua ja kanaa ja kanasta käytetään usein kaikki osat. Varsinkin tämän tiedostettuani keskityin lähinnä mereneläviin. Monen ravintolan listalta löytyy niin italialaista, kreikkalaista kuin aasialaistakin. Joka paikassa kuitenkin tuntui olevan se yksi tietty ruoka minkä tekevät hyvin ja muut ruuat olivat vähän mauttomia. Oma suosikkiravintolani oli kalaravintola Jarace Grill merenrannassa, jossa sai valita suoraan grillistä haluamansa. Yksinkertaista, mutta tuoretta ja todella maukasta.

saariretki.jpg

vene.jpg

CORON ISLAND

Reilu viikon jälkeen lähdimme muutamaksi päiväksi Coronille, jonne pääsi helposti pikaveneellä. Tämä on kalliimpi vaihtoehto, mutta vie vain kolme tuntia vs. edullisempi kahdeksan tuntia. Ehdottomasti hintansa arvoinen. Lisäksi päivää ennen lähtöä sain ruokamyrkytyksen/auringonpistoksen/jonkun paikallisen pöpön ja olin enemmän tai vähemmän sairaana ja heikossa kunnossa seuraavat neljä päivää. Onneksi olimme ostaneet liput pikaveneeseen. Veneen ilmastointi vähän helpotti matkan tekoa. Sairastelun ja oksentelun takia nestehukka alkoi jo painaa päälle, enkä tästä syystä päässyt Coronilla saariretkille.  Olen hieman malttamaton tapaus ja oloni hieman kohennuttua lähdin tutustumaan yhteen Coronin luonnon ihmeistä, kuumiin lähteisiin. Päivä oli kuuma, noin 38 astetta ja vesi oli yhtä lämmintä. Kuumille lähteille pääsi kolmipyörän kyydissä ns. viidakon läpi ja lopulta reitti kaartui meren rantaan. Ilta kuumilla lähteillä on huomattavasti suositumpi ajankohta ja selvästi  enemmän markkinoitu turisteille, ehkä kauniin tähtitaivaan takia. Iltaisin on siis aika kova ryysis kun taas päivällä saa olla rauhassa.

silta.JPG

uimassa.JPG

Pyysin pyöräkuskiani viemään minut rannalle, vaikka hän vakuutteli ettei alueella ole mitään hyviä rantoja mitä suositella turistille. Maanitteluni jälkeen hän kuitenkin suostui ja vei minut paikallisten asutusten läpi pienelle rannalle, missä oli muutama paikallinen perhe lapsineen viettämässä päivää. Lapset menivät ihan sekaisin, kun näkivät minut. Ehkä ihonvärini oli niin erilainen. Leikin vajaa tunnin verran lasten kanssa rannalla ja totesin että päivä on pilvinen ja vesi ei todellakaan kutsunut uimaan, joten lähdin takaisin hotellille lepäämään.

Kokemus Coronista jäi sairasteluni takia vähän pintapuoliseksi. Coronilla saariretket ja hylkyjen sukellus ovat todella suosittuja. Aktiivilomailijalle siis tosi kiva kohde, mutta rannalla löhöilyä kaipaavan kannattaa valita jokin toinen saari lomailulleen. 2-4 päivää tällä saarella on mielestäni riittävä aika.

 

veneellätakaisin.jpg

smootihe

-EL NIDON & CORONIN VINKIT-

Bussilippua ostaessa Puerto Princesasta El Nidoon ei kannata ostaa edestakaisin lippua. Palatessa El Nidoon sinulla on aika iso valikoima eri ”bussifirmoja/kuljettajia”, joilta voit ostaa lipun lähtiessäsi. Bussit lähtevät vasta kun ne ovat täynnä, joten näin voit optimoida oman lähtösi eikä tarvitse käyttää tunteja bussissa odotteluun. Bussilippu edestakaisin maksoi noin 1200 pesoa.

Jos menet käymään Coronin saarella, osta lippu pikaveneeseen muutama päivä etukäteen. Paikat täyttyvät nopeasti. Lippu hieman kalliimpi verrattuna hitaampaan veneeseen, mutta säästää 5 tuntia aikaasi.

El Nidossa ei kummemmin ole katunimikylttejä, joten tarkista Google mapsista  hotellisi koordinaatit tai kysy paikalliselta neuvoa.

Jokaisen kadun kulmasta löytyy oma kukko, joka kiekuu aamuisin klo 5-6 aikaan. Pakkaa korvatulpat jos olet herkkäuninen 😉

El Nidossa ja Coronilla on lähinnä halpiskojuja. Pakkaa siis biksut ja kaikki muutkin vaatteet valmiiksi mukaan, täältä todennäköisesti et osta uutta kesämekkoa.

El Nidossa on hyvät luolasukellusmahdollisuudet ja Coronissa taas hylkysukellus on suositumpaa.

El Nidossa oli vain yksi automaatti rahan nostamiselle. Rahat loppuivat automaatista aika nopeasti ja monessa paikassa ei oteta korttia vastaan. Vaihda siis tarpeeksi käteistä mukaan jo Suomessa.

Älä odota, että käytössäsi olisi WiFi hotellilla, kahviloissa tai ravintoloissa. Majoitus pitää varata hyvissä ajoin. Me varasimme 2 kk ennen matkaa ja silloin oli enää todella vähän vaihtoehtoja jäljellä. Ashok Homestay oli yllättävän hyvä verrattuna odotuksiin. Todella siisti, lämmin suihku ja WiFi toimi suurimman osan ajasta.

Kolmipyöräisen kyyti Corong-Corongille maksoi noin 150 pesoa/ suunta. Nacpanille mentäessä kannattaa ennemmin vuokrata skootteri, sillä kyyti maksaa 1000-1500 pesoa vs. skootterin päivävuokraus noin 500 pesoa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s